KUULUMISIA

Huii! Aika menee niiiiin nopeesti varsinkin nyt, kun joulukin on tulossa. Enää reilu viikko<3

Noh, mutta asiaan. Marina tosiaan lähti pari viikkoa sitten. Outoa, kun ei olekaan enää ylisosiaalista ja iloista aussia vastassa ovella, kun tulee koulusta kotiin. Eikä ketään, jonka kanssa puhuisi enkkua ihan huomaamattaan. 

Mä oon tosi onnekas, kun sain olla osallisena Marinan vaihtovuodessa. Opin myös samalla monia hyödyllisiä juttuja koskien mun tulevaa vuotta. Sain kokea vaihtovuoden isäntäperheen näkökulmasta, joten mun on varmasti paljon helpompi ymmärtää, miltä mun omasta isäntäperheestä tuntuu, kun on aluksi joku täysin vieras henkilö omassa kodissaan. 

Niinhän siinä sitten kävi, että vuoden aikana Marinasta tuli perheenjäsen. Mun Aussie Sister. Onneksi nähdään vielä Marinan kanssa niin Ausseissa kuin Suomessakin, kun Marina tulee käymään. Tää kokemus oli yks antoisimmista mun elämässä. Suomestakin löytyi ihan uusia puolia, kun oppi katsomaan sitä hieman eri silmin. :D 

Sitten toiseen juttuun, josta mun piti kertoa. Meillä oli eilen vaihtari-infopäivä Helsingissä. Sinne tuli kaikki nyt talvella lähtevät vaihtarit ja siel käytiin läpi ihan kaikkea meijän vaihtarivuoteen liittyvää. Oli hassuu, kun ties melkeen kaikki nimeltä, vaikka ei oltu koskaan nähty. :D Kiitos meijän whatsup-ryhmän<3 Meil on kyllä ihan huikee porukka koossa. :)

Saatiin myös viimein tietää meijän lentotiedot. Meijän kone lähtee Helsinki-Vantaalta maanantaina 2.2 about viiden aikaan päivällä. Lennetään eka Lontooseen, sieltä Singaporee ja sieltä Sydneyyn. Onneks meijän mukaan lähtee Expolta meijän aussi-vastaava, joten selvitään (luultavasti) ilman eksymistä perille saakka. :D Nyt pitää mennä jatkamaan 27-sivusta viisumihakemusta... :D 

Hyvää joulun odotusta kaikille<3

PS. Tänään jäljellä 50 päivää!!

x Silja 

Kuvat We heart it

100 PÄIVÄÄ JÄLJELLÄ

Hui! Tänään on se päivä, jota on kauan odotettu. Jokin siinä sadassa päivässä on vaan niin ihmeellistä. Enää ei ole montaa päivää, ja nekin menee ihan huimaa vauhtia. Muistan, kun oli vielä puol vuotta jäljellä ja aattelin, että vielä on niiiin pitkä aika siihen, kun pääsen Ausseihin. Ei ole enää.

Oon menossa tänään Almalle yöks ja aateltiin vähän juhlistaa tätä sataa päivää ruokabileiden merkeissä. :D Ihana ilta luvassa<3 

x Silja 

GET READY 1

Heipparallaa! Olin tänää tosiaan Exploriuksen järjestämässä valmennustilaisuudessa, joka käsitteli yleisesti vaihtovuotta ja hakupaketin tekoa. Eli joo, se oli mulle periaatteessa ihan turha, koska oon tehny jo hakupaketin. Haluttiin kuitenkin Alman kanssa mennä sinne, koska...noh, ollaan vaa nii yli-innokkaita. :D

Toi tilaisuus alko vasta kuudelta, joten sovittiin Alman kanssa, et käytäis ennen sitä syömässä jossain ja mentäis sit sinne valmennukseen yhessä. Lopulta me päädyttiinkin subiin ja sieltä sit jatkettiin matkaa Sotungin koululle, jossa toi valmennus oli. 

Meil oli Alman kaa iha superrrhauskaa ja tuntu, et oltais tunnettu jo tosi pitkää. Meil synkkas heti ja juttu senku luisti. :D Tuntuu muutenki, et muitten vaihtareiden kanssa on tosi helppo puhua, koska ollaan kaikki aika ulospäinsuuntautuneita. :D

Meitä Ausseihin lähtijöitä on nyt jo löytynyt yhteensä 10!! Ja tiietään et meitä on ainakin 13 lähdössä, mutta loppuja ei olla vielä tavoitettu mitään kautta. Ja vielä toinen kiva juttu on se, että kaks meistä on saanut jo isäntäperheet! :) Toivottavasti me loputkin saatais pian tietää. Ei jaksais enää tätä odotteluu. :D

Tällänen pikanen postaus tällä kertaa. :)

x Silja 

VAIHTARIHÖPINÖITÄ

Hakupaketin lähettämisen jälkeen luulin, että seuraava vaihtovuottani koskeva asia olisi isäntäperheen saaminen. Olin kuitenkin väärässä, sillä nyt on tapahtunut monia juttuja, jotka on  liittynyt vaihtovuoteen. :)

Heti kesäloman alussa nimittäin löysin vaihtarit.info -sivuston kautta toisen Australiaan Exploriuksen kautta samaan aikaan lähtevän tytön, Alman. Oli kiva päästä puhumaan jonkun kanssa, joka on täsmälleen samassa tilanteessa kun mä. Alma kirjottaa myös blogia. Alma ties myös yhden toisen tytön, joka on kanssa lähössä meiän kanssa. 

Me tehtiin heti yhteinen whatsup-ryhmä, jossa ollaan juteltu paljon kaikkee. Vähän ajan päästä tästä, löydettiin kaks vaihtaria lisää, eli nyt meitä on jo yhteensä viisi. Huikeeta!

Löysin myös viime viikolla Australian vaihto-oppilasjärjestön SCCE:n sivuilta jotain, mikä sai mut hyppämään kattoon. :D Nimittäin mun hakuprofiili oli ilmestynyt sinne! Siellä on paljon muitakin vaihtareita, ja tällä hetkellä meitä suomalaisia on lähdössä jopa 12!! :D

Tälleen musta siellä kirjoitetaan:

"Silja, 16 (oon kylläkin 17.. :D), comes from the Finnish countryside and she hopes to learn more about Australian culture on other side of the world and trying new sports. She is a friendly, positive-minded and cooperative girl with an eye on sport and a healthy lifestyle. She plays soccer, likes to jog and go zumba dancing. A fine skier and snowboarder, she also enjoys cooking, baking at home and playing on the piano."

Toivotaan, että joku mut sieltä valitsis pian! ;)

x Silja

Kuvat We heart it

HAKUPAKETTI

Kesäloma vetelee viimeisiään ja aika tuntuu lentävän hirmuista vauhtia! Mun kesäloma on ollut juuri sellainen kuin halusinkin sen olevan; mökkeilyä, löhöilyä, treenaamista, kavereiden kanssa hengailua jne. Kesäloma on ollut ihanaa aikaa, mutta kyllä kouluunkin on silti kiva palata. :)

Aattelin kertoo nyt vähän siitä, mitä kaikkea hakupaketti sisälsi ja hieman omia kokemuksia sen täyttämisestä.  Haastettaluhan mulla oli tosiaan jo viime syksynä ja sen jälkeen olikin pelkkää odottelua, kunnes oli aika ruveta täyttämään hakupakettia.

Joskus huhtikuun aikoihin sain sähköpostia, jossa oli hakupaketin teko-ohjeet sekä mun käyttäjätunnukset. Toi hakupakettihan siis täytettiin netissä ja sen piti olla kokonaan englanniks. Sen tekemiseen oli aikaa hieman yli kuukaus. 

Hakupaketissa oli tooosi monta eri lomaketta, jotka piti täyttää. Ensin oli ihan perustietoja, kuten henkilötiedot sekä vanhempien tietoja. Sen jälkeen piti kertoa hieman omista kiinnostuksenkohteista sekä koulusta ja harrastuksista jne. 

Hakupakettia varten piti myös saada opettajalta suositus. Mä pyysin mun enkun opettajaa, joka oli opettanut mua kahden kurssin ajan, täyttämään sen. Jouduin myös laittamaan seiskaluokalta asti (kyllä, seiskaluokalta asti) mun kaikki numerot sellaseen taulukkoon. Siinä oli hirvee homma. Eka piti kopioida ne numerot siihen taulukkoon Australian numeroiden (A, B, C) mukaan ja sen jälkeen vielä skannata kaikki todistukset mun hakupakettiin. Huhhu :D. Jotkut noist jutuist oli viel tosi sekavia, enkä tienny mitä niihin ois pitänyt laittaa, mut onneks Exploriukselta sai aina nopeasti vastauksen! :)

Toinen suositus piti saada lääkäriltä. Siinä kysyttiin tosi tarkasti kaikki terveydentilaan liittyvät jutut sekä mun piti myös liittää rokotuskortti siihen mukaan. Tota Australian matkaa varten jouduin ottaa kolmiosaisen hepatiittirokotteen. 

Noitten kaikkien lomakkeiden jälkeen oli vielä se vaikein osuus edessä; hakukirje sekä valokuvakollaasi. Niitten perusteella hostperhe valitsee mut niitten perheeseen, eli niihin yritin panostaa eniten. Myös mun vanhempien piti kirjottaa kirje mun tuleville hostvanhemmille.

Mun mielestä tärkeintä hakukirjeen teossa on se, että sä oot mahollisimman rehellinen ja kerrot omista mielenkiinnonkohteista sekä sulle tärkeistä asioista. Yleensä perheet valitseekin sut yhteisten mielenkiinnonkohteiden takia, joten niitä kannattaa korostaa.

Kuvakollaasiin sai laittaa maximissaan kymmenen kuvaa, jotka liitty mun elämään. Mulla oli mm. monta kuvaa mun kavereiden kanssa, kuva mun vanhemmista ja mun siskosta sekä kuva meijän talosta. Kuviin piti myös liittää lyhyet kuvatekstit mukaan. 

Lopuksi hakupakettiin laitettiin liittenä noi kaikki lomakkeet sun muut sekä vielä skannattuna allekirjoituksen kanssa mun ja mun vanhempien hyväksymät säännöt ja ehdot. Sen jälkeen hakupaketti oli valmiina matkaan. Toi oli muistaakseni silloin, kun kesäloma oli just alkanu. 

Hakupaketin teko oli kokonaisuudessaan tosi hauskaa puuhaa. Vaikka tehtävää oli paljon ja koeviikkokin painoi päälle, mä en jotenki ees stressannu sitä yhtään. Hakupaketin teko helpotti myös hieman tajuumaan sitä, että mä oon oikeesti lähdössä Ausseihin, vaikka emmä sitä kyllä vieläkään osaa oikein sisäistää. :D

Exploriukselta tuli noin viikko hakupaketin lähettämisen jälkeen sähköpostia, että mun hakupaketti oli tarkastettu ja lähetetty Australian vastaavalle järjestölle. Kysyin silloin, että millon isäntäperheen voisi saada aikaisintaan tietää, ja vastaukseksi sain, että milloin vain tästä tammikuuhun. Tässä sitä nyt sitten jänskätään, että minne päin Australiaa tämä tyttö lähtee! ;)

x Silja 

Kuvat We Heart It

HAMISH&ANDY

Mun on ihan pakko kertoa teille näistä jäbistä. Hauskimmat miehet on earth. Ainakin mun mielestä. ;) Ennen Marinan tuloa, en ollut kuullut heistä mitään, mutta Marina sai tartutettua muhun Hamish&Andy -hulluuden. :D Nyt oon kattonu melkeempä kaikki heidän youtubevideot, jotka oon löytäny, ja voin sanoo, et niitä on paljon. :D

kuva

Hamish ja Andy ovat tosi suosittuja Australiassa. Joka ikinen, joka asuu siellä, tietää heidät. Heillä on oma radioshow, joka tulee joka arkipäivä. Heillä on oma tv-show, joka pyörii vuosittain. Sekä paljon muuta. Tästä pääsee heidän nettisivuilleen.

Hamish ja Andy ovat vähän niin kuin Australian duudsonit, mutta he tekevät vain kaikkea hömppää, joka on hauskaa. He eivät tee mitään, mikä olisi kivuliasta - ainakaan kovin usein. ;)

kuva

Hamish ja Andy ovat kuvanneet heidän showtaan mm. Amerikassa, Euroopassa (myös Suomessa!) sekä Aasiassa. Seuraava tuotantokausi, jossa he ovat Etelä-Amerikassa, alkaa Australiassa tiistaina. Niin, Australiassa... Ehkä vielä jonain päivänä me saadaan niitten show tänne Suomeenkin. Ainakin toivottavasti. Onneks Suomessa pystyy sentään kuunnella niitten radioshowta. :D

Annan kuitenkin nyt videoiden puhua puolestaan.

siamilaiset kaksoset
apinatarjoilija
metrokisailu
ilmaista syömistä
itkukisailu
unikisa

Hui, olipa vaikeeta valita vain joitakin videoita. Toivottavasti kuitenkin piditte. ;)

kuva

Loppuun vielä Marinan terveiset:

"Hamish and Andy are the funniest comedians on Australian TV and radio. They make me laugh with their wonderful gap year TV series and caravans of courage. My personal favourite is their European gap year during which they visited Finland. This episode only made me want to come to Finland more. I would most deferentially recommend watching Hamish and Andy. Once you have seen one episode or clip you will be addicted for life. You should all check them out. :)"

x Hamish&Andy -hullut Silja ja Marina

MARINA FROM AUSTRALIA VOL. 1

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsinkin, meillä asustelee tällä hetkellä vaihto-oppilas Australiasta. Marina on ollut täällä jo viisi kuukautta ja seuraavat viisi on vielä edessä. Kaikenlaista on ehditty jo kokea yhdessä ja paljon tullaan vielä kokemaan! :) Kysyin Marinalta muutaman kysymyksen ja hän sai vastata niihin.

Why did you choose Finland?

I chose Finland because it is very different from Australia and I wanted to experience something new. I had also heard great things about Finland from my family and friends.

Was Finland like what you expected?

Finland was somewhat like I expected but there were something which I did not know about before I arrived. I expected Finland to be colder all year round. I think that every country is somewhat different to what people expect and not every family shares the same tradition or lifestyle. The travel books and shows I watched before coming to Finland only told me about the touristy things, not the true way of life and the important little every day things. Living in a new country is truly the best way to find out about the country's people, way of life and culture.

What has been the best thing in here?

It is really hard for me to choose the one best experience or thing in my time in Finland so far, but I think that having the experience of living a true Finnish lifestyle ranks very high. I have to say one of the best things of my trip is my host family. They are amazing and have made my trip what it is. One of the most magical things for me in Finland is the snow. Before coming to Finland I had never seen snow so it was so exiting for me. This is just a few of my best things and experiences from my time in Finland.

What's the biggest difference between Australia and Finland?

There are many differences between Australia and Finland, but the biggest are the language, weather, people and culture. I think the most significant of these is the cultural difference. For example sauna and the idea of being naked in front of others was very weird for me. Now I love sauna. I think all of these differences were easy to over come and only made my trip more fun.

What have you done here? Something special? 

I have done a lot in my time so far. I have been to Lapland, Sweden and Poland. I have also been able to experience midsummer and many other amazing Finnish tradition. All my experiences have been really special and are ones which I will remember forever. I can't wait for all the experiences I have still to experience.

Have you been homesick during your stay?

I have been very lucky and I not had any issues with homesickness. I think it comes down to my attitude and the fact that I have such a great host family. I feel at home in Finland and I don't miss home at all.

Viimeiset viisi kuukautta ovat olleet todella antoisaa aikaa minulle ja perheelleni. On ollut hienoa opettaa toiselle maamme kulttuuria ja elämäntapoja, sekä seurata vierestä hänen matkaansa kohti itsenäistymistä. Marina on kasvanut mielestäni ihmisenä hurjasti sekä saanut paljon kavereita täältä. Marina on nykyään kuin sisko minulle ja olen varma, että tulemme pitämään yhteyttä koko loppuelämämme ajan.

Toivottavasti tykkäsitte tällaisesta postauksesta. Marina ainakin tykkäsi, koska tää ei ollut kokonaan suomeksi! ;)

x Silja ja Marina

WHY AUSTRALIA?

Australia on aina jotenkin kiinnostanut mua. En oikeen ees tiiä, mistä mun kiinnostus sitä kohtaan on lähtenyt, koska musta tuntuu, että oon tykänny siitä jo pienestä pitäen. En olisi ikinä osannut kuitenkaan kuvitella, että saisin joskus mahdollisuuden viettää siellä kokonaisen vuoden, vaikka aina olen haaveillut siellä lomailemisesta.

Multa aina kysellään, että miks mä halusin lähtee just Australiaan. Sen takia oon oikeesti ruvennu miettimään, mikä siinä Australiassa niin kiehtoo mua.

Silloin, kun rupesin miettimään vaihtoon lähtemistä, aattelin, että mä lähen jenkkeihin. Sinnehän kaikki muutkin lähtee, joten aattelin, että se on se paikka, jonne kuuluu lähteä vaihtoon. Jotenkin jenkit ei kuitenkaan tuntunut mun paikalta. En tiiä, onko mulle jäänyt sit "traumat" kaikista jenkkihömppäleffoista ja aattelin, että semmoista mun elämä sit tulisi siellä olemaan, vaikka eihän se nyt todellisuudessa niin menisi. Vaihtarivuosi jenkeissä on varmasti todella mahtava kokemus sekin.

Valtavat sademetsät, aurinkoiset hiekkarannat, suloiset kengurut ja koalat, söpöt surffaripojat, ystävälliset ja ulospäinsuuntautuneet aussit ;) jne... Australia jotenkin vain kuulosti enemmän mun paikalta. 

Australiassa on älyttömän upea luonto (ainakin jos se näyttää samalta kuin kuvissa ;) ) sekä mitä erikoisempi eläimistö. Siellä riittää varmasti nähtävää. Voin jo nyt kuvitella piteleväni koalaa sylissä sekä ruokkivani kenguruita. 

Surffaus sekä sukeltaminen koralliriutoilla ovat myös aina olleet asioita, joita haluan elämässäni vielä tehdä. Toivon pääseväni Australiassa bondi beachille surfaamaan ja kenties tapaamaan Rantavahdit-ohjelman hengenpelastajia. :D

Kuten moni onkin varmaan kuullut, australialaiset tunnetaan heidän rennosta elämäntavastaan sekä ulospäinsuuntautuneista luonteistaan. Haluan oppia australialaisille tyypillisen "no worries" -asenteen eli oppia olemaan murehtimatta pienistä asioista ja nauttimaan elämästä. 

Australialaiset vaikuttavat mielestäni loistotyypeiltä. He ovat avoimia sekä ystävällisiä niin tuttuja kuin myös tuntemattomiakin kohtaan. Usein kuuleekin juttua, että Australiassa kaupankassalla saattaa vierähtää jopa kymmenisen minuuttia. 

Vaikka etukäteen olin ettinyt tietoa Australiasta, eniten todellisia juttuja kuulin kuitenkin Marinalta. Australialaiselta vaihto-oppilaalta, joka meillä tällä hetkellä asustaa. Marina on kertonut mulle vaikka mitä Australiasta, ja se on saanut mut innostumaan vaan entistä enemmän. Marina on myös elävä esimerkki siitä, että australialaiset todella ovat mukavia ja omaavat small talkin sekä huumorintajun! ;D

Loppuun vielä hieman huumoria ;)

Marinasta lisää seuraavassa postauksessa. :)

x Silja

Kuvat We heart it

VAIHTARIHAASTATTELU

Tuun tässä postauksessa kertomaan vaihtarihaastattelusta. Seuraavissa postauksissa tuun muutenkin kertomaan näistä vaihtariasioista enemmän. :)

Olen lähdössä siis Exploriuksen kautta Australiaan tammikuussa 2015. Exploriuksen valitsin sen vuoksi, että olen kuullut siitä vain pelkkää hyvää. Monissa vaihtariblogeissa, joita luen, suositeltiin Exploriusta.

Explorius on melko pieni yritys, joten siellä on aikaa huolehtia kaikkien vaihtareiden asioista. Explorius järjestää myös kolmen päivän Soft Landing Camp -aloitusleirin Syndeyssä ennen perheisiin menoa, mikä kuulosti kivalta.

kuva

Syksyllä, tämän jälkeen, Exploriukselta ilmoitettiin haastatteluaika. Olin aluksi todella peloissani haastattelusta, sillä yleensä jännitän paljon tällaisissa tilanteissa. Luin kuitenkin netistä entisten vaihtareiden kokemuksia haastattelusta, ja lähes jokainen sanoi, että se oli todella rento tapahtuma, eikä sitä kannata turhaan jännittää. Tämä auttoi hieman rentoutumaan.

Haastattelu pidettiin Exploriuksen toimistolla Helsingissä ja sinne sai tulla vanhemmat mukaan. Mun iskä olikin mun mukana. Mut haastatteli tosi mukava nainen. Jotenkin en osannut jännittää hänen seurassaan, sillä hän oli itsekin niin nuori.

Haastattelussa oli ensin osuus, jossa katsottiin yhdessä mun todistus läpi ja palautin lomakkeet, jotka mun oli pitänyt täyttää ennen haastattelua. Sen jälkeen seuras kahdenkeskinen haastattelu, jossa kyseltiin ensin suomeksi aikalailla kaikkea, mitä arvata saattoi. Haastattelua varten kannattaa jo valmiiksi miettiä joitakin vastauksia, kuten miksi haluat vaihtoon sekä miksi olisit hyvä vaihto-oppilas jne.

Suomenkielisen osuuden jälkeen, haastattelija alkoi kysellä englanniksi kysymyksiä. Tässä vaiheessa mä menin ihan lukkoon ja mun jännitys palas. Unohdin jotain ihan yksinkertasia sanoja ja must tuntu etten saanu oikeen mitään sanottua. Aattelin jo, että se siitä sitten. :D Selvisin kuitenkin tästä jotenkin ja seuraavaksi oli luvassa pieni kirjallinen englanninkielen koe. Sen läpäistyäni haastattelu oli ohi.

kuva

En malttanut olla kysymättä haastattelijalta haastattelun jälkeen, että pääsenkö mä lähtemään vaihtoon. Hän sanoi, että hänen puolestaan kyllä. Siinä vaiheessa hengähdin helpotuksesta. Enää täytyi vain odottaa Australiasta vahvistus, että saan paikan sieltä. Tosin olin ensimmäinen vaihtari lähdössä Australiaan tammikuussa 2015, joten oli hyvin todennäköistä, että saisin.

Niinhän siinä sitten kävi, että seuraavalla viikolla sain sähköpostiini viestin, jossa luki, että minut on hyväksytty vaihto-oppilasohjelmaan. Sen jälkeen oli pelkkää hymyä koko tyttö! ;)

x Silja

CANON EOS 100D

Oon jo pitkään miettinyt kameran hankkimista, mutten koskaan vaan oo saanut aikaseks hommata sitä. Onhan se kuitenkin kiva pistää tänne blogiinkin laadukkaita ja tarkkoja kuvia pikselimössön sijaan. Australiassakin saa sitten otettua hyviä kuvia muistoksi! :)

Tiesin, että haluan järkkärin pokkarikameran sijaan. Toki pokkarikameroilla saa nykypäivänä todella tarkkoja kuvia, mutta jotenkin järkkäri tuntui paremmalta vaihtoehdolta, ja sillä saa itse säädettyä valotusta ja aukkoja yms. (vielä kun oppisi käyttämään niitä hyvin ;) )

Toinen kriteeri oli pieni koko. Haluan kuljettaa kameraani kaikkialle mukanani, joten se ei voi viedä paljon tilaa. Myös hinta vaikutti valintaani, joten päädyin Canonin EOS 100d:hen.

Rajalalla oli hyvät alennukset ja kampanjat, joten päädyin ostamaan kamerani sieltä. Mukana tuli 18-55 mm -objektiivi sekä muita lisäosia. Hintaa sille tuli yhteensä 439e. Muista paikoista olisi kamerasta saanut pulittaa jopa 700 euroa, joten alennus oli melko tuntuva!

kuva

Kameraa muutaman päivän testanneena, voin sanoa, että oon erittäin tyytyväinen ostokseeni! Se on juuri sopivan pieni, mutta silti siinä on tosi hyvät ominaisuudet. Kuvista tulee todella tarkkoja sekä videokuva on laadukasta. (blogissa kuvat saattavat kuitenkin näyttää huonolaatuisemmilta kuin oikeasti ovat)

Jos kameraa halajat, Canon EOS 100d on oiva valinta! Eikä tätä postausta ole edes tehty yhteistyössä minkään firman kanssa. ;)

x Silja

MIKÄ SAI MINUT LÄHTEMÄÄN VAIHTOON?

Muistan, kuinka pienenä vannotin, että en halua lähteä kielikurssille ulkomaille saatikka vaihto-oppilaaksi. Vuosi tuntui niin pitkältä ajalta. En pystyisi olla niin kauan erossa perheestäni ja kavereistani. Tämän takia minulta onkin usein kysytty, mikä sai lopulta minun pääni kääntymään. Alta voitte lukea vastauksen.

Aloitin lukion viime syksynä uudella paikkakunnalla. Sain siellä paljon uusia ihania kavereita ja olin todella onnellinen.  Kuitenkin minusta tuntui, että jotain elämästäni puuttui. (hyi, kuulostipa kliseiseltä :D) Ainut ongelma oli vain, etten tiennyt mitä se jotain oli. Pian se kuitenkin valkeni minulle.

Alku syksystä Alexander Stubb tuli pitämään meille puheen siitä, kuinka tärkeitä kansainväliset suhteet ja eri kielten osaaaminen ovat. Hän kertoi omia kokemuksiaan kansainvälisyydestä ja ulkomailla olemisesta. Hän painotti sitä, että jos vain on mahdollisuus lähteä ulkomaille esim. vaihtoon, niin kannattaa mennä, eikä epäröidä. Hän kertoi omasta vaihto-oppilasvuodestaan ja siitä, miten paljon hyvää se toi hänen elämäänsä. Puhe teki minuun todella suuren vaikutuksen, ja silloin tajusin, että minäkin haluan lähteä vaihtoon.

Muistan, kuinka puheen jälkeen huojentuneena tokaisin kavereilleni, että haluan lähteä vaihtoon. Enkä sen jälkeen ole mieltäni muuttanut.

kuva

Kotiin päästyäni, mainitsin varovaisesti äidilleni vaihtoon lähtemisestä. Olin kuitenkin toiveikas, sillä vanhempani ovat aina sanoneet, että jos minä tai siskoni halutaan lähteä vaihtoon, he ovat valmiita sijoittamaan sellaisen rahasumman tulevaisuuttamme ajatellen. Siskoni tyytyi kuitenkin kielikurssiin.

Äitini otti vaihtoasian todella hyvin, paremmin kuin osasin odottaa. Huomasin kuitenkin, että hän ajatteli tämän olevan taas tällainen minulle tyypillinen päähänpisto. Hetken huuma, joka menisi pian ohi. Itse kuitenkin tiesin, että tämä päätös tulisi pitämään.

Kun äidillekin valkeni pikku hiljaa, että olin tällä kertaa tosissani, aloimme tutkailla eri vaihtojärjestöjä ja laitoimme alustavan hakemuksen AFS:lle syksystä 2014. Exploriuksesta olin kuullut myös pelkkää hyvää, mutta syksyn 2014 paikat olivat jo täyttyneet, joten se vaihtoehto täytyi unohtaa. Ainakin toistaiseksi. Soitin myös YFU:lle, mutta heiltäkin olivat jo paikat täyttyneet. Ainoa toivo oli enää siis AFS, sillä muiden järjestöjen kautta vanhempani eivät halunneet minun menevän.

Muistan, kuinka olin kouluni järjestämällä ihmissuhdetaitokurssilla, kun äitini lähetti minulle viestin. AFS:ltä oli tullut tieto, että paikkoja Australiaan ei enää ollut. Teki mieli itkeä. Vaikka ajatus vaihtoon lähtemisestä ei ollut ollut minulla kauaa, siitä oli tullut iso osa minua. Tajusin, kuinka paljon oikeasti sitä halusin. Ne pienet hetket, kun hieman epäröin vaihtoon lähtemistä, pyyhkiytyivät nyt pois mielestäni. Elämä tuntui heti paljon tylsemmältä, eikä minulla ollut enää sitä jotain, jota odottaa.

Hetken purettuani pettymystä äidilleni, hän lähetti minulle viestin. "Jos lähdetkin Australiaan 2015 tammikuussa ja haetaan paikkaa jo nyt?". Kuinka tämä ei ollut tullut mieleemme aikaisemmin. Taas teki mieli itkeä. Tällä kertaa onnesta.

Uskon kuitenkin, että tällä kaikella oli tarkoituksensa. Ilman vaihtovuoden "menettämistä" en olisi näin varma lähdöstäni kuin nyt olen. Tiedän nyt, että tätä minä oikeasti haluan, eikä mikään voi enää mieltäni muuttaa. :)

x Silja

ENSIMMÄINEN POSTAUS

Moikka!

Tervetuloa seuraamaan blogiani. Olen 17-vuotias Etelä-Suomesta kotoisin oleva tyttö, joka lähtee valloittamaan Australiaa vaihto-oppilasvuoden merkeissä. Lähtöni on mitä luultavimmin tammikuun lopulla 2015. Aikaa on siis jäjellä vielä reilu puoli vuotta, mutta se menee sitäkin nopeammin.

Blogini avulla pääset seuraamaan seikkailujani maailman toisella puolen sekä kokemaan ripauksen Australialaista elämänmenoa ja kulttuuria. Toivon, että blogistani olisi myös hyötyä tuleville vaihto-oppilaille, sillä ainakin itse koin saavani paljon tietoa ja iloa entisten vaihtareiden blogeista. :)

Seuraavissa postauksissa tulen kertomaan hieman, miten päädyin lähtemään vaihtoon, ja missä vaiheessa projekti on tällä hetkellä meneillään.

x Silja